Katja Lappi: "Hyvässä revyyn musanumerossa on yllätys ja oivallus" - Komediateatteri

Katja Lappi: ”Hyvässä revyyn musanumerossa on yllätys ja oivallus”

Kapellimestari Katja Lapin ensikosketus revyyn tekemiseen tapahtui Riihimäellä vuonna 2003, kun hän ystäviensä kanssa rakensi Nuorisoteatterin puutarhaan lavan. Silloin alkoivat niin sanottujen puskarevyiden esitykset, jotka pian muodostuivat yleisön suosikeiksi ja siirtyivät teatteritiloihinkin. Niitä tehtiin lopulta 10.

Komediateatterin revyyssä hän johtaa huippumuusikoista koostuvaa orkesteria kolmatta kertaa.

-Se, että tuntee esiintyjien musiikilliset valmiudet helpottaa sovitusten, stemmojen ja sävellajipäätösten tekemistä. Lisäksi tietää jo aika hyvin millaista palautetta voi kenellekin antaa ja miten parhaiten auttaa. Esiintyjää voi turhauttaa se, ettei osaa jotakin kohtaa. Ne ovat herkkiä paikkoja, joissa nojataan luottamukseen. Nyt kun olen kapuna jo kolmatta kertaa mukana, alan jo kesällä odottaa, että päästäisiin treenaamaan. Revyy on itselle tosi rakas esitysmuoto.

Katja hämmentyy, kun häneltä kysytään omista vahvuuksista, mutta hetken pohdiskelun jälkeen niitä alkaa löytyä.

-Kuuntelutaito ja pedagoginen ote ovat vahvuuksiani. Pystyn olemaan tilanteessa läsnä ja tukemaan sekä bändiä, että esiintyjiä. Jos lavalla tapahtuu jotakin epätavallista, en mene totaalisen paniikkiin vaan pystyn aikalailla lennosta auttamaan ja ratkomaan tilanteen jollain lailla. Ura improryhmän pianistina on auttanut tässä.

Vastaanottavaista ja reipasta esiintyjää on helpoin koutsata laulamisessa.

-On hyvä, jos ei möksähdä heti, kun huomataan, että jokin kohta menee väärin. Arvostan myös tosi paljon sitä, että nostaa itse reippaasti kättä pystyyn, jos joku ei kohta ei suju, niin voidaan hioa sitten hankalalta tuntuvaa asiaa saman tien. Myös ääneen laulaminen auttaa treenitilanteessa. Mun on hirveen vaikea auttaa, jos laulaa niin hiljaa, etten tiedä meneekö se oikein vai ei, hän nauraa.

Kapellimestarilla on kokonaisnäkemys revyyn jokaisesta kappaleesta.

-Kuuntelen, miten soitamme yhteen ja samalla tarkkailen esiintyjien harmoniaa ja dynamiikkaa. Parasta on se, kun koko ensemble soi yhdessä.
Musanumeroiden harjoittelu aloitetaan yleensä stemmoista, kun ne alkavat sujua lisätään dynamiikkaa ja tähtipölyä kokonaisuuteen.

Huvituttaako-revyyssä jo olemassa olevia kappaleita on sovitettu ja sanoitettu uusiksi.

-Samoin kuin sketseissä, hyvässä revyyn musanumerossa pitää olla jokin oivallus tai yllättävä twisti. Se voi olla sellainen, että kappaleen tyylilaji on muutettu kokonaan tainerokas laulunteksti. Olemme tässä revyyn kokonaisuudessa toimineet tiiviisti taiteellisen ydinryhmän kanssa, johon kuuluvat lisäkseni ohjaaja Anna Dahlman, vastaava käsikirjoittaja Niina Lahtinen, koreografi Marko Keränen ja Komediateatterin taiteellinen johtaja Kiti Kokkonen. Alkuvaiheessa ideoimme vapaasti sitä, millaisia musiikillisia ja koreografisia numeroita haluaisimme esityksessä nähdä ja lähdimme sen pohjalta rakentamaan kokonaisuutta. Dramaturgisesti esityksessä on tiettyjä musiikillisia huippukohtia, mutta bändi on lavalla säestämässä esitystä koko ajan.

Vapaa-ajalla Katja kuuntelee aika vähän musiikkia, koska oma työ on parhaimmillaan ja pahimmillaan musiikkia aamusta iltaan.

-Automatkoillakin menee nykyään äänikirjoja, mutta jos jotakin kuuntelen niin se on esimerkiksi motown/groove -henkistä 1970-luvun musaa, joka auttaa esimerkiksi siivoamisessa. Tai sitten vastapainona jotain todella rauhallista ja harmonista.

Katjan tähänastisen uran tärkein työ on ollut Siskonpeti-sarja.

– Once in a life time. Oli upeaa päästä tekemään sarjaa juuri sellaiseksi, kuin me itse sen halusimme. Teimme 20 musiikkinumeroa yhteen kauteen. Vastuu jännitti, mutta toisaalta se oli todella opettavaista ja antoi myös hyvän pohjan revyyn tekemiseen musiikin sovitusideoita pohdittaessa. Haaveilen kapellimestarina siitä, että keksisin edelleen uusia sovituksia, joissa on kiinnostavia oivalluksia. Haluan kehittyä koko ajan paremmaksi muusikoksi ja totta kai teen myös oman musikaalin jonain päivänä!

Nimeä henkilö, joka on vaikuttanut kasvuusi kapellimestarina kaikkein eniten?

– Muistan lapsuuteni ajoista Olli Ahvenlahden Euroviisuista johtamasta ja myöhemmin toki muistakin yhteyksistä pianistina. Kuuntelin myös paljon hänen Poet- jazzlevyä opiskeluaikoina. Olli oli myös pitkään Komediateatterin kapellimestarina ja onkin kunnia olla samalla paikalla tällä hetkellä.

Katja kertoo oppineensa paljon eri produktioista ja niissä hänen kanssaan työskennelleiltä ihmisiltä.

-Ihailen erityisesti ystäväni Niina Lahtisen monialaista osaamista ja pokkaa. Hän on aina lähtökohtaisesti valmis ottamaan mitä tahansa ammatillisia haasteita vastaan. Itse yritän edelleen opetella menemään tuulta päin. Ystäväpiirissämme onkin syntynyt hauska lausahdus: Tekeminen on osaamista!

Nyt myynnissä