Oskari Löytönen: ”Revyyn lavastuksen tulee olla yleispätevä ja muuntautumiskykyinen samaan aikaan”

25 vuotta lavastajana työskennellyt Oskari Löytönen nauttii työssään hulluttelusta ja suunnittelee revyy-esitysten lavastukset mahdollisimman muuntautumiskykyisiksi.

– Polkuni alalle alkoi työskentelemällä näyttämöhenkilönä ja näyttämömestarina kymmenen vuoden ajan Tampere-talon suurella näyttämöllä, suurtuotantojen kuten oopperoiden ja balettien näyttämöratkaisuja katsellen ja niitä mahdollistaen. Lopulta olin apulaislavastaja viimeisimmässä oopperassa ja hieman suunnittelua opiskeltuani heittäydyin itsekin lavastajaksi. Työssä oppimalla sain pikkuhiljaa isompia töitä ja tänä päivänä lavastan teatterin ohella myös tv- ja elokuvaprojekteja.

Lavastuksen suunnittelu voi lähteä liikkeelle hyvin erilaisista lähtökohdista.
– Silloin, jos meillä on tarina olemassa, tehtäväni on ensisijaisesti tukea sitä tarinaa. Käytännössä auttaa näyttämöllä olevia ihmisiä kertomaan se tarina. Revyyn kohdalla pääsee sitten enemmän hulluttelemaan, mistä tykkään erityisesti. Revyyn lavastuksen tulee olla samaan aikaan yleispätevä ja riittävän muuntautumiskykyinen. Revyyssä painetaan reilu parintuntia erilaista sketsiä ja musiikkinumeroa ja sen lavastuksen pitää kantaa koko esityksen ajan niin, että pienillä oivaltavilla muutoksilla saadaan näyttämökuvaa aina nopeasti vaihdeltua. Lisäksi tärkeää on se, että näyttämölle voidaan tulla ja sieltä voidaan poistua yllättävistäkin paikoista.

Oskari aloittaa suunnitteluprosessin ideoimalla mahdollisimman vapaasti.
– Ehdottelen ohjaajalle ensin kaikkea, josta lähdemme sitten tarkentamaan näytelmän sisältöjä ja toimintoja. Myöhemmin mukaan tulee teatterin johto, joka ilmoittaa meille raamit sen suhteen, että kuinka paljon meillä on rahaa, työtunteja ja aikaa käytössä. Tämän jälkeen alkaa suunnitteluvaihe, josta nautin itse eniten. Aloitan yleensä suoraan pienoismallin rakentamisesta. Tämä on minulle helppo tapa hahmottaa asioita ja tykkään tästä tavasta tehdä. Kun pienoismalli on raakilevaiheessa, esittelen sitä ohjaajalle ja katsotaan, että ollaanko samoilla linjoilla, tehdäänkö jotakin muutoksia, vai jatkanko sitä.

– Loppuvaiheessa tuon siihen vielä värit ja viimeistelen sen, että se näyttää mahdollisimman paljon siltä, mitä se olisi oikeassa koossakin. Kun pienoismalli on valmis ja ohjaaja on sen hyväksynyt esittelen sen työryhmälle. Kun teatterin johto on sen hyväksynyt, piirrän työkuvat rakentamista varten. Tämä on aina prosessin tylsin vaihe, koska siihen liittyy hyvin vähän luovuutta, hän kertoo.

Rakennusaikana Oskari valvoo lavasteiden valmistumista ja osallistuu niiden pystytykseen.
– Kun työryhmä alkaa harjoitella näyttämöllä, osallistun harjoituksiin aika paljon. Varsinkin revyyssä, jossa meillä on aika paljon liikkuvia kappaleita, tykkään olla treeneissä paljon, että pääsen myös itse vaikuttamaan siihen miten lavasteita käytetään, jotta niitä käytettäisiin mahdollisimman monipuolisesti.

Lavastajan työ päättyy ensi-iltaan, sen jälkeen esitys jää elämään esiintyjien kanssa, hän kertoo.

Oskari päätyi lavastamaan Suomen Komediateatteriin ohjaaja Olka Horilan kautta.

– Aika usein uudet työt tulevat niin, että ensin esitykselle valitaan ohjaaja ja sitten hän tuntee lavastajan ja pyytää mukaan ryhmään. Kolme vuotta sitten, kun Olka Horila ohjasi Komediateatterissa Juhlakunnossa-revyyn hän oli ehdottanut minua Kiti Kokkoselle ja teki sen käsittääkseni nyt toistamiseen.

Lavastat nyt Komediateatterissa, millaiset jutut sinua itseäsi naurattavat?
– Spontaanit jutut, jotka tulevat mulle yllätyksenä. Jos näen treenit harjoitusaikana 40 kertaa, niin ehkä se vähän katoaa siinä, mutta olen nauranut treeneissäkin sellaisilla improvisoiduille jutuille, joita näyttelijät tai muusikot keksivät ihan yhtäkkiä.

Mitkä ovat vahvuuksiasi lavastajana?
– Hahmotuskyky ja se, että olen joukkuepelaaja. Yhteistyökykyinen kaikkien kanssa.

Millaista esitystä on helppo lavastaa?
– Sellaisia, joissa yhteinen sävel ohjaajan kanssa löytyy nopeasti. Tykkään kuitenkin eniten siitä, että lavalla on liikettä lavasteissa. Sillä saadaan ihan erilainen ulottuvuus näyttämökuvaan ja lavasteet tukevat liikkeellään kohtauksia ja niiden vaihtumista.

Mitkä ovat lavastajana suurimmat unelmasi tai tavoitteesi?
– Unelmani on että saisi tehdä mahdollisimman erilaisia töitä, kuten tälläkin hetkellä teen telkkaria ja elokuvaa, revyytä ja puhenäytelmää. Nautin eniten siitä, että työt ovat monipuolisia.

Mitkä teemat puhuttavat lavastuksen alalla juuri nyt?
– Kierrätys on iso teema, en osaa sanoa minkälaiseen lopputulokseen siinä päästään, mutta toivottavaa olisi, että pystyttäisiin aina joltain osin aina hyödyntämään jotakin olemassa olevaa. Se on itsellekin erittäin tärkeä asia ja on hyvä, että siitä koko ajan enemmän puhutaan.

Kerro kaksi harrastustasi tai intohimoasi teatterin ulkopuolelta.
– Frisbeegolf ja lisäksi suhtaudun intohimoisesti ajatukseen vapaa-ajan lisääntymisestä.

---

Ilta pilalla -revyy Suomen Komediateatterin Peacock-näyttämöllä 25.10-31.12.2023